På rymmen med Mari

Istumme Tarun kanssa kahvilassa ja odotamme koneeseen pääsyä. Muutama tunti ja olen Suomessa! Viikko kotona perheen, kavereiden, työn ja tottakai Ringon seurassa.

Tapahtumia viime viikolta, tai no viime viikonlopusta....

Vaimoni Taru saapui perjantai aamusta. Turistioppaana toimiminen alkaa sujua minulta jo melko rutiinilla, mutta alan myös pikku hiljaa kyllästymään paikallisiin nähtävyyksiin. Keskityimme siis Tarun kanssa enemmän vaatekauppa tarjontaan kuin rakennuksiin. Nopean city sight seenin jälkeen parkkeerasimme rantaan muiden vaihtareiden seuraan ottamaan aurinkoa, jutustelmaan ja juomaan punkkua.

Illan viiletessä siirryimme Parkkiin ja illallistimme porukalla ja suunnittelimme lähtöä takasin keskustan suuntaan yksiin pippaloihin. Emme koskaan päätyneet pirskeisiin. Seuraavana päivänä oli kuitenkin vappupirskeet joissa täytyi jaksaa bailaa.

Vappuaattona Uppsalaan! Sixin vuokra Subaru alle, vähän espanjaista musaa taustalle ja ylikovaa Uppsalaan. Mukana minä, Taru, Tiia, Daniel ja Pedro. Pedron espanjainen ajotyyli ei jäänyt epäselväksi, sillä päädyimme Uppsalaan ennätysajassa. Saapuessamme Uppsalaan bileet olivat jo hyvässä vauhdissa; tiellä hyppi gorilla, puistot olivat ääriään myöten täynnä sekä poliiseja oli joka paikassa.

Saimme auton parkkiin ja etsiydyimme muun Västerås porukan seurueeseen. Tunnelma oli kuin festareilla. Istuskelimme päivän puistossa, joimme kuplajuomaa ja nautimme auringon paisteesta....niin kauan kuin sitä kesti. Keli muuttui illalla sietämättömän kylmäksi. Kävimme keskustassa syömässä ja yritimme lämmitellä hampurilaispaikan sisätiloissa....Oli samanlainen fiilis kun silloin 14-vuotiaana Aleksanterinkadun Hesessä. Vartiat heittivät pihalle ja taas hetken päästä yritettiin uudestaan.

Luovutimme yhdeksän aikaan ja päätimme lähteä jatkamaan juhlia Västeråsissa. Silmät tarkkana kameroiden varalta ja pikana takaisin Västeråsiin ja siitä sitten Blue Moon Bariin. Lopulta baarista kotiin palatessa huomasi, että johan tässä oli kärsitty laskuhumalat ja krapulatkin jo. Huomenna ei siis ehkä mene koko päivä päätä pidellessä.

Sunnuntaina jouduin palaamaan jälleen koulutehtävien pariin ja aloin häsäämään maanantaita. Ajatukset olivat jo aivan Suomessa ja illalla ei sitten meinannut uni ihan heti tullakkaan.

No nyt on maanantai. Se maanantai johon on ollut ”niin pitkä aika”. No nyt mä sit tuun, mut kohta mä oon jo takasin. Tämä viikko menee Trekin synttäreillä ja hymy huulilla.

Kohta nähdään! Tulkee moikkailee Trekkiin jos ei muuten :D