På rymmen med Mari

Kevät ja aurinko on täällä!

Kuinka iiiiihanaa <3

Tässä on ollut muutama tosi kaunis päivä ja sitten oli se kaamea päivä joka alkoi lupaavasti, mutta jatkui lumi- ja räntäsateella. Tänään on ollut niin kaunis päivä, ettei mikään valta maailmassa olisi saanut minua pysymään sisätiloissa.

Nyt kun kadutkin alkaa olla kuivat, on fillarointikin muuttunut huomattavasti miellyttävämmäksi. Räyheässä maastopyörässäni ei ole lokareita, joten kuraisella kelillä olen poskista varpaisiin mudassa. Tänään kävin vartavasten pyöräilemässä ja illemmasta poljin vielä kiertoteitä salille ja takaisin. Voi tätä autuutta minkä aurinko tuo tullessaan.

Muuten tuntuu, että täällä ei ole tapahtunut mitään. Ei kertakaikkiaan mitään. Olen tehnyt koulujuttuja ja koulujuttuja ja vielä vähän koulujuttuja.... Tai ainakin yritys on ollut kova. Jakso vaihtuu ensi viikolla, joten  aika on mennyt viimeisten viilauksien ja seminaarin kanssa. Lisäksi kolmen viikon ruotsin tuntien skippaaminen on kostautunut oletetulla tavalla.....olen vähän muita jäljessä.

Paitsi, olihan meillä bileet! Ja hyvät bileet olikin.Viime perjantaina meillä oli Park bileet, ne järjestettiin neloskerroksen käytävässä. Ensin meillä oli international dinner. Herkuttelimme mm. espanjalaista, ranskalaista ja saksalaista ruokaa. Minä puolestani valmistin illalliselle kaikille tuttuja suomalaisia tapaksia ;) Illallisen jälkeen aloitimme BeerPong turnauksen. Niinkuin nimikin jo viittaa, ko. peli on juomapeli joka on yhdistelmä bissen juontia ja pöytätennistä :D Että siis onhan täällä jotain tapatunut!

Nyt voin kyllä myös ekaa kertaa myöntää poteneeni koti-ikävää. Uni ei meinannut tulla yhtenä iltana, kun mietin vaan, että mitäköhän Ringo tuumaa, kun tulen käymään Suomessa. Ikävä sivuutettu. Kiitos lumisen maan, minkä tiedän löytyväs Suomesta. Pitäkää hankenne, mä kaipailen mun rulliksii...tänne!

Huomenna alkaa todellinen koitos; kotitentti. Mua jänskää se aika paljon. Saamme kysymykset to aamuna klo 9.00 ja koe pitää palauttaa pe klo 17.00 mennessä. Koin valmistautumisen kokeeseen turhaksi, sillä saanhan käyttää materiaalia koetta tehdessä. Nyt ei voi sitten muuta kuin pitää sormet ristissä ja toivoa, että tentti menee hyvin. Tavoitteena on päästä se läpi! Toivon siis huomiselle erittäin huonoa keliä, että saan tehdä tenttini rauhassa.

Loppu viikosta Riikaan ja ensi viikolla on jo huhtikuu....ei jumaleishon, huhtikuu alkaaki jo täl viikol! Innovaatio-opinnot vaihtuu strategioihin ja saliohjelma päivittyy bikinikuntoon valmistavaan ;) Ou-jea kuin siistii voikaan olla! Nii ja mul on uudet rillit, niinkuin voitte kuvista huomata. Ou-jea, jälleen :D

P.S. Ette nää kyl vielkää mun cykelii, ku ei mul oo siit yhtää kuvaa, mut hieno sen on :D

Takaisin arkeen....jälleen ja hetkeksi....

Kohta alkaa puoliväli häämöttää. Laskujen mukaan tämä on nyt yhdeksäs viikkoni täällä ja edessä olisi vielä noin 11 viikkoa. Tuntuu, että aika loppuu kesken. Kun katson kalenteria, niin joka viikonlopulle tuntuu olevan jonkin näköistä menoa. Ensi viikolla Riikaan, kohta onkin pääsiäinen, sitten olis Taruu tääl ja sit mä oonkin jo koht Suomes käymäs ja sit tulis Hanna ja sit mä oonki jo Malagassa ja sit tää kevät alkaa olla loppusuoralla!

Yritä siinä sitten elää basic arkea... Ei haittaa vaik ei voikkaan! Viime viikkokin oli niin siisti! Markus tuli tiistaina ja pörräsimme tiistaista perjantaihin Västeråsissa ja Uppsalassa. Kevätkin pamahti samoihin aikoihin...ainiin paitsi yhtenä aamuna maahan oli satanut joku 5cm lunta, mutta loppu viikosta ne oli kadonnut ja mukana oli lähteny viimeisetkin loskat kaduilta. Minusta alkaa tulla tottunut Västerås opas ja kun Tarun kanssa mennään Uppsalaan, alkaa hoodit olla aika tuttuja sielläkin päin.

Noh, Markuksen kanssa me ainakin shopattiin (tai Markus shoppas, mulla varaa shopata tääl oo), käytiin evoluutiomuseossa, kirkoissa, Aros fortetissa, Å:ssa ja Parkin omassa SkyBarissa. Perusturistimeininkii, perusvaihtarielämään tutustumista ja kaameestii juteltavaa. Ja sit me mentiinkin jo Tukholmaan.

Lauantai aamusta tehokaksikko sai lisää vahvistusta Suomesta, kun Paula liittyi retkueeseen. Västerås vaihtui Tukholmaksi. Siellä on paremmin tilaa kolmelle :) Hotellihuoneemme oli kyllä vielä pienempi kuin minun asuntoni, mutta kaikki tilat olivat ruotsalaiseen tapaan äärimmäisen siistejä ja puhtaita. Lisäksi hotelli sijaitsi erittäin hyvällä paikalla Drottninggatanin päässä. En voi muuta kuin suositella Hotel Microa!

Tukholmassa shoppailu jatkui entistä rankempana ja minäkin taivuin ostamaan ultimaalisen mageet, über uleet kengät! Aamusta iltaan pannukakun voimalla ja illalla mellan öliä ja Pasilaa. Sillä jaksaa shopata. Eniten alkoi mietityttämään, että vaikka itsekin on tullut Tukholmassa käytyä vaikka kuinka monet kerrat, niin miksi sitä on aina tullut pyörittyä siinä Drottninggatanilla. Siinähän on vaikka mitä ympärilläkin. Ensi kerralla aloitan Södermalmista!

Tiemme erkanivat maanantaina puolilta päivin. Paula ja Markus lähtivät uusine korvakoruineen ja nahkatakkeineen kohti Suomea ja minä junalla takaisin Västeråsiin. Kotona odotti avoin parvekkeen ovi, tiskit ja kaamea siivo. En siivonnut!

Perusarki alkoi vauhdikkaasti Haglöfs-projektimme dead linella. Nyt se on valmis! Ja kyllä me ollaan siitä ylpeitä. Se taitais sitten tarkoittaa 6 opintopistettä lisää :D

Huomenna on vapaapäivä ja ajattelin ottaa siitä kaiken irti! Ajattelin siis siivota viimeisetkin Markuksen jäljet pois, pestä pyykit, käydä salilla ja tehdä koulun rästihommia pois ja jos aikaa jää, en tee mitään!

Ainiin ja mieleeni heräsi ajatus, että josko sitä Suomen opiskelujen päätyttyä vaikka tulis lukemaan itsensä Uppsalan melkonomiks eli Lundiin maisterin ohjelmaa. Mä ku oon niin kova opiskelemaan!

Ja taas se viikko meni niikuin ettei ees tajunnu....

Aloitin superviikkoni treenaamalla....kouluhommatkin varmasti sujuu paremmin jos on lihasta rasvan alla ;) Tiistaina menin näöntarkastukseen ja kappas, ostin silmälasit samalla :) ku ne oli niin halvat ja kylhän mä niit tarviinkii ja.....saan ne parin viikon päästä!

Ja sitten mä väsäsin sitä projektia. Tai no mun piti. Jonkin näköinen tyhjän paperin pelko iski, enkä saanut mitään kirjoitettua. Sen sijaan tein ajatustyötä projektin suhteen taukoamatta. Jouduin jonkin näköiseen syöksykierteeseen ajatusteni kanssa. Googlettelin Gore-texin ympäristövaikutuksia, suhtauduin kriittisesti Haglöfsin vihreisiin arvoihin ja tavoitteisiin, keskustelin aiheesta päivittäin niin ryhmäni kanssa kuin myös facebookissa ja skypessä, luin Haglöfsin vuosiraporttia taas uudelleen, löysin uusia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Luulen, että osa ihmisistä saattaa alkaa tämän syöksykierteen seurauksena nähdä punaista kun aloitan lauseeni "I have thinked about this sustainability issue in outdoor industry..."

Eniten minua askarrutti se, että miten tuotteet, jotka ovat suunniteltu luontoa ehkä peruskaduntallaajaa enemmän arvostaville ihmisille, voivat olla niin epäekologisia. Syyttävä sormeni ei kohdistunut Haglöfsiin vaan koko ulkoiluteollisuuteen. Vedenpitävät kalvot ovat suoranaisia ympäristömyrkkyjä ja sertifikaatit kuulostivat liibalaabalta. Lisäksi tietoa ulkoiluvarusteiden ympäristökuormituksesta oli niin vähän saatavilla, että olin entistä vakuuttuneempi, että tieto halutaankin pitää poissa silmistä.

Viikonloppuna tuuletin päätäni ParkBabesien kanssa. Pidimme omat etkomme minun luonani ja suuntasimme siitä tripla-synttärikemuihin Regulatorn opiskelija-asuntolalle. Synttärisankareina olivat kaksi espanjalaista poikaa sekä yksi saksalainen tyttö. Pippaloista matka jatkui Bluemoon Bariin. En ollut koskaan vielä päässyt käymään tuossa yökerhossa, vaikka sinne menosta oli puhuttu jo pitkään....enkä päässyt nytkään. Illan tuoksinnassa ParkBabesit olivat vaihtuneet muuhun seuraan ja lopulta ranskalais-kroatialais-ruotsalais-suomalainen seurueemme päättikin jatkaa juhlia Parkissa. Taksilla kotiin ja pippaloita metsästämään.

Sunnuntaina minun piti kirjoittaa, mutta ei siitä mitään tullut. Pääkin oli niin kipeä....ehkä seurausta liiasta ajattelusta ;) Illalla oli vuorossa Arvostele mun illallinen vol. 2. Teemme ParkBabesien kesken jokainen vuorollamme toisillemme illallista. Ei me niitä sen enempää arvostella....kehutaan vaan. Sunnuntaina Tiia kokkaili meille alkupalaksi keksejä ja kevyt brie-juustoa (no sitä ehkä vähän arvostelin), pääruuaksi kinkkupastaa ja jälkkäriksi suklaassa uitettuja banaaneja. Njamskis ku olikii hyvää :)

Tänään olenkin sitten paininut projektin parissa, mutta huomattavasti mielenkiintoisemmin kuin vain kirjoittamisen parissa. Kävimme ryhmämme kanssa Haglöfsin toimistolla haastattelemassa heidän tuotepäälikköään. Vuokrasimme reissua varten Mini Cooperin, mutta jouduimmekin tyytymään Audi A3 Turbo dieseliin ;)

Reissu oli aivan loistava! Lähdimme aamupäivästä kohti Tukholmaan, aurinko paistoi, tie oli kuiva ja aikaa oli riittävästi pysähtyä Makkoseen aamukahville. Kun saavuimme Haglöfsille pääsimme ihailemaan heidän hienoja tilojaan, näkemään henkilöitä tuotteiden takaa sekä saimme täydennettyä aukkoja tutkimuksessamme. Ja näimme myös muuten Haglöfsin entisen toimitusjohtajan Mats Hedblomin ja me oltiin niin vireessä! Itse haastattelukin oli loistava. Juttelimme Grym-kengän kehitysprosessista, työympäristöstä sekä vähän myös tuohon kestävyys teemaan liittyvistä asioista.

Kotimatkan teemana oli päämäärätön haahuilu, kunhan auto on viideltä takaisin Västeråsissa. Road trippimme vei meidät jälleen tuohon unohdettuun ruotsalaisidylliin Grillbyhyn ja ruotsalaisen kansallismaisen ääreen.


Tämän viikon tulos: hyvä treeniviikko, melkein kaksi sivua tekstiä, loistava road trip, gore-takki edelleen päällä ja luotto siihen, että ihmiset kyllä yrittää parhaansa, palautunut.

Nyt unta kuulaan....Markus on täällä kuuden tunnin päästä.....

Aikamoinen viikko takana....

Viikko alkoi kaikkea muuta kuin mukavissa merkeissä. Vapaapäivän ja kouluhommat keskeytti uutinen lukioaikaisen luokkakaverini kuolemasta. Seinät tuntuivat kaatuvan päälle ja opiskelut ja vapaapäivä fiilistelyt jäivät siihen. Ei tehnyt mieli jäädä yksinään kotiin joten lähdin naapuriin. Loppupäivä menikin sitten mukavasti ihmisten seurassa, ruokaa laittaen ja musikaalin parissa. Sitten yöllä ei taas meinannut uni tulla silmään. Vaikka menehtynyt luokkakaverini ei ollutkaa mitenkään läheinen minulle, tunsin suurta kiukkua siitä, että miksi juuri hänen, kaverin joka tuntui nauttivan elämästään normaalijantteria enemmän, täytyi lähteä. Tuntuu jotenkin typerältä lohduttaa itseään sillä, että hänellä on nyt hyvä olla, kun hänellä tuntui olevan niin hyvä ihan tässäkin maailmassa.

Sitten tiistaina, huonosti nukutun yön jälkeen fillaroin koululle ja siitä salille. Salilla tuntui siltä, että voisin nukahtaa sarjojen välissä. Puntti ei noussut ja kiukutti. Olin päättänyt, että pidän treenaamisesta vapaata kun Olli on täällä, joten olin ottanut ihan tappotreeniviikon siihen alle. Tiistaina se sitten iski. Kroppa sanoi, että nyt on liikaa.

No keskiviikkona olikin sitten jo kivaa. Ihan näiden lepo- ja lomapäivien kunniaksi aloitin pyykkäämisen aamu seitsemän aikaan ja kirmasin sen jälkeen lenkille. Sitten kello tulikin puoli yhdeksän ja Ollin bussi saapui Västeråsiin. Keskiviikko meni Västeråsin keskustassa pyörien ja Västerås kamuihin tutustuen. Illalla aloitimme katsomaan leffaa. Aikainen aamu(yö) herääminen aiheutti Ollilla tuhinaa jo ensimmäisen 10 min. jälkeen :)

Torstaina minulla oli koulua ja Olli lähti shoppailemaan. Ja sitten vähän kokkailua ja illanistumista naapurissa. Emilio ja Olli löysivät yhteisen kielen, josta minulla ei ole mitään käsitystä....siihen liittyy jotenkin MySQL ja javascript ja olikse EVVK tai jotain.....

Perjantaina olikin sitten mun synttärit! Oujea, on aina kiva täyttää 20 vuotta. Ihan ykköslahjan sain Ollilta. Hän oli hankkinut meille liput Foo Fightersin kesäkuun Suomen keikalle. Aivan  m i e l e t ö n t ä ! Moon niinku niin mehuissani! Synttäreitten ja Ollin vierailun kunniaksi lähdimme Ollin kanssa leikkimään Arosfortetiin. Mä en niin osaa selittää Arosfortetia muuten kuin, että se on paikka jossa pääsee leikkii agenttia, väistelemään liiketunnistimia ja ryömimään "ilmastointikanavissa". Tsekatkaa  linkki. Tollain on niin pakko saada Suomeenkin ja tarkemmin Lahteen.

Illalla järjestimme pienimuotoisen synttärivastaanoton. Emilio valmisti espanjalaisen munakkaan, Jeongmin ja Saetbyeol korealaisia lihapullia ja minä lakua :D Illallisen jälkeen suuntasimme keskustaan Petterin keikalle. Ei me keikasta mitään ymmärretty, mutta meininki oli huippu. Yön pikku tunneilla sain myös imelimmän ikinä saamistani lahjoista: ParkBabesit ja papito antoivat minulle Victoria & Daniel,  Den Officiella Bröllopsserien -tarjottimen. Asetin tarjottimen ikkunalaudalle, kukkaruukun alle. Kukka peittää juuri sopivasti Victorian kuvan...

Launtai oli hidas ja ihana lauantai. Heräilimme Ollin kanssa vasta yhden aikaan. Kiitoksena eilisistä sapuskoista, minä ja Olli puolestamme valmistimme sapuskaa. Aloitin ruuanlaiton googlettamalla "suomalainen ruokakulttuuri". Suurin osa suomalaisista ruuista valmistetaan uunissa ja ne joita ei tarvitse uunissa valmistaa, eivät oikein maistu minulle. Valitsimme lopulta vähiten pahan, perunamuusin ja nakkikastikkeen ja päätimme ostaa kunnon nakkeja, että ruoka maistuisi edes joltain ;) Lopputulosta arvostelivat suomalaisraadin lisäksi espanjalais- sekä korealaisraati. Loppuarvosana taisi olla kiitettävä :D


Sunnuntai aamuna Olli pakkasi tavaransa ja mitä itseni ja otimme ja lähdimme Tukholmaan. Kiertelimme pitkin kaupunkia ja kauppoja. Kahvittelimme, nautimme aurinkoisesta säästä ja valitimme ikävää tuulta. Vielä ennen Ollin lähtöä kentälle, kävimme tutustumassa paikalliseen Heseen eli Maxiin. Hampurilainen kuin hampurilainen. Nyt on Olli takaisin Suomessa ja minä nökötän sängyllä jalat rakoilla ja tyytyväisenä tähän viikkoon. Oli ihan huippua nähdä Ollia pitkästä aikaan ja näyttää hänelle millaista elämää täällä vietän.

Soronoo ja huomenna treenaamaan! Ensi viikko on taas tappoviikko. Markus tulee, ei nyt vaan, sitä seuraavana tiistaina, joten taas pitää treenata varastoon, lisäksi olisi yksi projekti Haglöfsistä tehtävänä ensi viikon aikana.

Akut ladattuna kohti uutta viikkoa!